Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot näyttäisivät pysyvän paremmin kunnossa vuosien varrella, jos ne ovat hyvällä tasolla jo lapsuudessa. Myös koulutustaso ja taloudellinen asema vaikuttavat yhteyteen.
Tiedot käyvät ilmi brittitutkimuksesta, jossa 500 vuonna 1946 saman viikon aikana syntynyttä miestä ja naista seurattiin 70-vuotiaiksi. Osallistujien kognitiivisia kykyjä mitattiin 8 vuoden iässä sekä uudelleen 69–71-vuotiaina.
Tulosten perusteella parhaaseen neljännekseen sijoittuvan testituloksen lapsuudessa saaneet olivat muita todennäköisemmin korkeimmassa neljänneksessä myös 70-vuotiaana. Myös koulutustaso vaikutti tuloksiin, sillä enemmän kouluja käyneet saivat parempia tuloksia 70-vuotiaana. Myös keski-iässä saavutettu korkeampi sosioekonominen asema vaikutti, mutta ei yhtä voimakkaasti.
Kognitiivisten mielentoimintojen kehitykseen voivat vaikuttaa monet seikat, muun muassa raskauden aikainen ja lapsuusiän ravitsemus. Tämän aineiston avulla mekanismista ei saatu selvyyttä, joten asian selvittäminen jää tuleville tutkimuksille.
Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot ovat lievästi heikentyneet mahdollisesti jopa 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä monella on jonkinasteinen dementia. Kognitiivisilla eli tiedonkäsittelyn oireilla tarkoitetaan ongelmia, jotka ilmenevät tiedonkäsittelyn osa-alueiden heikentymisenä. Tällaisia ovat mm. tarkkaavuus, toiminnanohjaus, päättelytoiminnot, orientaatio, kielelliset toiminnot, muistitoiminnot ja motoriikka.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2019;DOI:10.1212/WNL.0000000000008534)
https://n.neurology.org/content/early/2019/10/30/WNL.0000000000008534