Masennuslääkkeitä käyttävistä monet lihovat pian lääkityksen aloittamisen jälkeen. Painoa kertyy etenkin ensimmäisinä vuosina, tuore brittitutkimus osoittaa.
Tulosten perusteella masennuslääkityksen aloittavien riski lihoa lähivuosina on noin viidenneksen suurempi kuin verrokkien, jotka eivät käytä masennuslääkkeitä. Lihomisen kriteerinä käytettiin vähintään 5 prosentin lisäystä painossa.
Masennuslääkityksen aloittaminen suurensi normaalipainoisten lihomisriskiä, mutta painoa kertyi myös valmiiksi ylipainoisille. Selvin yhteys oli 2–3 vuoden sisällä lääkityksen aloittamisesta, mutta vaikutus näkyi ainakin viiden vuoden ajan. Potilaita seurattiin keskimäärin kymmenen vuotta.
Lääkitykseen liittyvä lihomisriski vaihteli riippuen käytetyistä lääkkeistä, mutta erityisesti se havaittiin mirtatsapiinia käyttävillä. Mirtatsapiinin käyttäjiä oli vähänlaisesti tässä aineistossa, joten tältä osin tuloksia kannattaa tulkita varoen.
Masennuslääkitykset ja masennus on aiemminkin yhdistetty lihomiseen, mutta tutkimukset ovat myös päätyneet ristiriitaisiin tuloksiin. Nytkin tutkijat myöntävät, etteivät pystyneet erottamaan toisistaan lääkitysten vaikutusta ja itse masennukseen liittyvää lihomisriskiä. Joka tapauksessa lääkärien olisi hyvä huomioida lihomisriski hoitaessaan masennuspotilaita ja varsinkin lääkityksen aloittamisen yhteydessä.
Noin joka seitsemäs suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Usein masennus alkaa jonkin kielteisen elämänmuutoksen, kuten avioeron, työttömyyden tai läheisen kuoleman jälkeen. Lihavia on noin neljännes suomalaisista työikäisistä, mutta huomattavasti useammat ovat lievemmin ylipainoisia. Vuonna 2017 ylipainoisia oli lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2018;361:k1951)