D-vitamiinilisät eivät ehkäise kovinkaan montaa sairautta

D-vitamiinin saannista kannattaa huolehtia varsinkin talvisaikaan, mutta D-vitamiinilisien syöminen ei todennäköisesti ehkäise moniakaan sairauksia. Hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia ne saattavat kuitenkin vähentää, ja iäkkäillä ja keski-ikäisillä myös pidentää hieman elinikää.

Tiedot käyvät ilmi laajasta analyysista, jossa tarkasteltiin aikaisempien meta-analyysien ja D-vitamiinitutkimusten aineistoja ja tuloksia vuosilta 2013–2017. Yhteensä tarkastelussa oli 35 meta-analyysia ja 202 kliinistä tutkimusta.

Tulosten perusteella D-vitamiinilisien syöminen ei ehkäise ainakaan sydän- ja verisuonitauteja, lihavuutta, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöitä, tuberkuloosia, mielialahäiriöitä tai raskausajan ongelmia. Myöskään lihastoimintaan, tulehdusmerkkiaineisiin tai paksu- ja peräsuolen adenoomakasvainten kehittymiseen D-vitamiinilisillä ei näyttänyt olevan vaikutusta.

Näyttöä löytyi sen sijaan siitä, että hengitystieinfektiot ja astmakohtaukset olivat vähäisempiä D-vitamiinilisiä käyttävillä, minkä lisäksi päivittäin nautittuna 10–20 mikrogramman D-vitamiiniannos liittyi pienempään riskiin menehtyä tutkimusten seurantojen aikana. Kuolleisuusyhteydet havaittiin keski-ikäisillä ja iäkkäämmillä osallistujilla.

Aiemmat selvitykset ovat päätyneet hyvin samansuuntaisiin tuloksiin ja nyt julkaistu analyysi osoittaa tilanteen pysyneen ennallaan myös uusimmissa tutkimuksissa. Havainnot myös vahvistavat näkemystä siitä, että D-vitamiinin vaje ei todennäköisesti ole monienkaan sairauksien taustalla, vaan luultavasti seuraus sairauksista.

Monet suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja tämän vuoksi D-vitamiinilisät voivat olla monille tarpeen. Näin on varsinkin, jos ruokavalio ei sisällä paljon D-vitamiinia sisältäviä ruokia, kuten kalaa ja vitaminoituja margariineja ja maitotuotteita. D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa mm. luiden haurastumista.

Suomalaissuositusten mukaan lasten ja aikuisten D-vitamiinin saanti ruoasta tai vitamiinivalmisteista olisi hyvä olla ainakin 10 mikrogrammaa eli 400 IU päivässä, ja yli 75-vuotiaiden 25 mikrogrammaa.

Uutispalvelu Duodecim

(Lancet Diabetes & Endocrinology 2017;DOI:10.1016/S2213-8587(17)30357-1)

http://www.thelancet.com/journals/landia/article/PIIS2213-8587(17)30357-1/fulltext