Raskaudenaikaisten masennuslääkitysten on joidenkin tutkimusten perusteella pelätty lisäävän lasten autismisriskiä sekä mm. tarkkaavaisuushäiriöitä. Tuoreen ruotsalaistutkimuksen perusteella näin ei kuitenkaan näyttäisi olevan.
Yli 1,5 miljoonan lapsen terveystietoihin perustuvat tulokset julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä. Runsaan 22 000 lapsen äidit olivat käyttäneet masennuslääkkeitä raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Suurin osa lääkityistä sai serotoniinin takaisinoton estäjiä.
Masennuslääkitykset näyttivät aluksi liittyvän autismin, tarkkaavaisuushäiriöiden sekä keskosuuden ja vauvan pienikokoisuuden riskiin, mutta tarkemmassa analyysissa yhteydet selittyivät pitkälti muilla seikoilla. Kun altistuneita lapsia verrattiin heidän sisaruksiinsa, jotka eivät olleet altistuneet masennuslääkkeille sikiöaikana, yhteydet pitkälti katosivat. Analyysissa huomioitiin myös raskauteen sekä vanhempiin liittyviä muuttujia, ja tällöin ainoastaan keskosuus oli hieman yleisempää masennuslääkkeille altistuneilla.
JAMA-lehden samassa numerossa julkaistiin myös toinen samaa aihetta koskeva tutkimus, jossa päädyttiin samansuuntaisiin tuloksiin. Myös siinä masennuslääkkeisiin liitetyt riskit selittyivät muilla seikoilla.
Yhdessä tulokset viittaavat siihen, ettei alkuraskauden masennuslääkitys lisää lasten autismia eikä ADHD-tarkkaavaisuushäiriöitä. Lääkitysten sijaan yhteydet selittyvät muilla perheeseen ja elinympäristöön liittyvillä seikoilla.
Autismille on ominaista jo lapsuudessa ilmenevät vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestintäkyvyssä. Pelkän autismin sijaan usein puhutaan laajemmin autismin kirjosta, johon lukeutuu myös Aspergerin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, disintegratiivinen kehityshäiriö ja laaja-alainen kehityshäiriö. Autismin kirjoon lukeutuva häiriö on noin 50 000 suomalaisella. Autismi on todettu noin 10 000:lla.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2017;317:1553–1562)