Aika on rahaa - vai jotain vielä arvokkaampaa?

Aika on rahaa – vai jotain vielä arvokkaampaa?

Oletko koskaan miettinyt, mihin käytät aikaa ja kuinka paljon? Katseletko päivät pitkät vlogeja, juokset opiskelijabileistä toisiin vai kenties selailet jo kuuluisaksi tullutta Jodelia, tietysti @kysylääkäriltä -kanavaa? Luetko tieteellisiä artikkeleja, vietät päiväsi kukonlaulusta iltamyöhään kirjastolla nenä kiinni kirjassa vai olet kenties ”salil eka, salil vika”?

Se, miten käytämme aikaamme, kertoo paljon arvoistamme. Luonnollisesti asiaan, jota arvostaa, haluaa kuluttaa enemmän aikaa kuin asiaan, jota inhoaa. Monesti on kuitenkin pakko tehdä myös asioita, joista ei pidä, esimerkiksi itselläni vaatteiden silittäminen on niin kaukana sydämestä kuin anatomisestikin on mahdollista, mutta silti jaksan tehdä sitä, sillä en kehtaa ryppyisiäkään vaatteita päälleni vetää. Onneksi on monia miellyttäviä asioita, joilla vastapainottaa niitä inhottavia. Olin esimerkiksi yllättynyt, kuinka paljon nautin labratöiden tekemisestä värjätessäni näytteitä syväreitäni varten. Valitettavasti näillä näkymin olen jo tehnyt tarvittavat värjäykset, ja olen hieman pettynyt, että ne ovat ohi.

Ajankäytössä on suurelta osin kyse priorisoinnista.

Arvojen ja mieltymysten perusteella jaamme elämämme tunnit koulun, työn, vapaa-ajan, perheen ja ystävien sekä nykyisin myös uuden tulokkaan sosiaalisen median kesken. Se, mitä joku toinen voi sanoa ajan tuhlaamiseksi, voi jollekin toisella olla sillä hetkellä elämän tärkein asia, johon haluaa panostaa. Legendaarinen John Lennonkin on kehottanut käyttämään aikaa juuri siihen, mistä nauttii: ”Time you enjoy wasting, was not wasted.”

Monesti aikamme jakautuu täysin itsestään ilman, että huomaamme tai edes voimme siihen vaikuttaa. Kaikki ovat varmasti joskus kuulleet puhuttavan aikavarkaista. Ne ovat mystisiä näkymättömiä olentoja, jotka käyvät varastamassa pahaa-aavistamattomilta ihmisiltä minuutteja, päiviä ja jopa kokonaisia vuosia uhrien lainkaan huomaamatta. Aikavarkaat eivät kuitenkaan ole meistä irrallisia, vaan meidän jokaisen sisällä asustaa pieni aikavaras.

Tässä kuvassa on tiivistettynä minulle kaksi tärkeää asiaa. kuvalähde: Susanna Haapanen

Erittäin tyypillinen esimerkki aikavarkaan läsnäolosta: Olet vihdoin ja viimein päässyt oikeasti kirjoittamaan syväreiden kirjallista osuutta. Sinulla on useita tunteja aikaa kirjoittaa, tiedosto on auki edessäsi ja jopa tiedät, mitä aiot kirjoittaa. Mutta sitten tulee viesti tai sähköposti, joka on heti pakko tarkistaa. Otat puhelimen esille etkä pelkästään tarkasta viestiä, vaan harhaudut. Selailet Instagramia, etsit sopivasti motivoivaa musiikkia, juutut pitkälliseen keskusteluun ystävän kanssa… Syitä on useita. Hyvin pian huomaat, että aika on hurahtanut kuin siivillä, ja sitä on jäljellä enää murto-osa alkuperäisestä. Tiedostosi tuijottaa syyttävän valkoisena tietokoneen näytöllä.

Aikavaras on myös se pieni ääni, joka kuiskii, ettei vielä tarvitse aloittaa tenttiin lukemista tai syväreitä, onhan aikaa vielä. Ja sitten uhri tuudittautuu ajatukseen, että aikavaras on oikeassa, kunnes herää todellisuuteen, että on jo pian myöhässä. Seuraavaksi seuraksi saapuu ystävämme kiire.

Kiire on luomamme illuusio, jota kukaan ei oikein osaa murtaa.

Kiireenhallinta on kuitenkin mahdollista, kuten kirjailija Peter Drucker on todennut: ”Aikaa on täysin riittävästi. Kyse on vain tehtävien tärkeysjärjestyksestä.” Itse suosin listoja, kuten edellisestä blogipostauksestani voi päätellä. Teen to do -listoja, joihin olen järjestänyt asioita tärkeysjärjestykseen ja pyrin tekemään tehtävät tämän järjestyksen perusteella. Tekemäni listat ovat myös eritasoisia: on yksi tulevalle viikonlopulle, yksi tulevalle lomalle, yksi jopa loppuelämälle. En pyri näillä neuroottisesti kontrolloimaan elämääni; yritän vain pitää mielessä, mikä on minulle tärkeää ja mille haluan uhrata aikaa.

Kukapa ei olisi joskus toivonut, että vuorokaudessa olisi edes yksi tunti enemmän. Allekirjoittanut ainakin myötää syyllistyneensä tähän turhankin usein. Onkin ymmärrettävä, että aika on arvokasta. Meillä on aikaa vain juuri sen verran kuin on suotu. Yhtäkään hetkeä, jonka käytämme, ei saa enää takaisin, vaan se on menetetty loppuiäksi, toisin kuin esimerkiksi raha, jota voi aina hankkia lisää.

Meidän tehtäväksemme jää vain käyttää aikamme parhaaksi katsomallamme tavalla. Älypuhelinvirtuoosi ja yhden maailman suurimmista yrityksistä perustaja Steve Jobsin sanoin: ”Your time is limited, so don’t waste it living someone else’s life. Don’t be trapped by dogma – which is living with the results of other people’s thinking. Don’t let the noise of others’ opinions drown out your own inner voice. And most important, have the courage to follow your heart and intuition.”

kansikuvan lähde: https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/originals/50/ac/f9/50acf9867434491775c5ffd8ec8033fa.jpg

 

 

Susanna Haapanen, toisen vuosikurssin opiskelija, Tampereen yliopisto