Ajatuksia syventävien alkuvaiheen ohjaukseen

Ajatuksia syventävien alkuvaiheen ohjaukseen

Tänä syksynä olen päässyt taas aloittamaan uusien syväritekijöiden kanssa. Olin jo unohtanut, että syväreiden alkuvaiheen ohjaamisessa on omat niksinsä.

Syvärien ohjauksen aloituksessa oleellista on ohjattaville annettava riittävä aika, selkeät ohjeet ja perusteista lähteminen. Kokosin tähän joitain vinkkejä uuden syväriohjauksen aloitukseen:

  1. Suunnittele hyvin! Varaa aiheen valintaan ja eri aihevaihtoehdoista keskusteluun aikaa.  Sovi yhdessä ohjattavan kanssa selkeä tutkielman otsikko ja tavoite, ja tämän lisäksi mielekkäät ja selkeät välitavoitteet. Tavoitteethan luodaan sekä tutkimusaiheen sisällölle, että opiskelijan konkreettiselle työskentelylle. Joskus jälkimmäinen voi unohtua…
    Lisäksi tutkimuksen tavoitetta on tärkeä kerrata läpi työskentelyn, koska joskus tavoite ei ole ohjattavalle läheskään niin selkeä kuin itselle.
  2. Huomio tutkimussuunnitelmaan. Riittävän hyvä tutkimussuunnitelma ja ohjaajan oma panostus sen muokkaamiseen kannattaa! Voit hyödyntää tutkimussuunnitelmaa eräänlaisena sopimuksenakin.
    Tutkimussuunnitelmaan voidaan dokumentoida sovittu aikataulu, sekä se mitä opiskelija itse tekee, ja mitä ohjaaja tekee.  Jo pelkästään näiden asioiden läpikäyminen ja ylös kirjaaminen selkeyttää työskentelyä mukavasti.
  3. Konkretia, konkretia. Syväreiden alkuvaiheessa ohjattava yleensä tarvitsee oikeasti apua ihan ”perusjutuissa”. Miten löydän tietokannoista aiheeseen liittyviä artikkeleita? Mikä löydetyistä artikkeleista on hyvä ja laadukas? Millainen tutkielman sisällysluettelo tulisi olla? Miten saan poistettua Wordista ”punaisella näkyvät tekstit” (eli muokkausmerkinnät)? Miten teen taulukon?
    Näitä ja muita perusasioita on tärkeä katsoa tietokoneelta yhdessä ohjattavan kanssa. Jos tähän ei ole riittävästi aikaa, esimerkiksi väitöskirjantekijät voinevat auttaa opettamisessa. Myös turhaa tutkimusslangia kannattaa alussa käyttää niukemmin ja selittää oleellisimpia käsitteitä.
  4. Säännöllisyys ja struktuuri. Sovi aina tapaamisen päätteeksi uusi tapaaminen. Näin homma pysyy koossa, etenee hyvin ja voidaan paremmin välttyä ikäviltä tauoilta.

Uusien ohjattavien myötä innostuin enemmänkin miettimään ohjausprosessia. Aiemmassa blogissani on joitain vinkkejä ohjaustyöhön yleensäkin:

7 vinkkiä ohjaajakollegalle

Suosittelen myös lukemaan ohjattavien itsensä kirjoittamia erinomaisen tärkeitä ajatuksia ja kokemuksia täältä Syväriportin blogista. Syväriportin ”Syventävien opintojen tutkielma” linkin takaa löytyy myös hyödyllisiä ja varmasti myös uusia tietoja ohjaajille. Suosittelen lämpimästi Niemisen ja kumppaneiden artikkelia ”Hyvän tieteellisen ohjaustyön eväät”. He toteavat mm. että

”Resurssien kohdentaminen alkuperehdytykseen maksaa itsensä takaisin hyvin käynnistyvänä tutkimusprojektina”.

Kirjoittajat ovat listanneet tavoitteellisen ohjauskeskustelun piirteitä (taulukkoon 1).  Ajatuksia herättävää oli myös ohjaajan ajanhallintaa käsittelevä osio. Suosittelen lämpimästi (:

Hyvää ja rauhaisaa joulunodotusta!

 

Erika Jääskeläinen, Oulun yliopisto

 

Tuomo Nieminen, Suvi Vaara, Alexey Schramko, Heli Siljander ja Piia Simonen. Hyvän tieteellisen ohjaustyön eväät. Duodecim 2016;132(16):1474–9