Tieteelliseen tekstiin tutustumista

Tieteelliseen tekstiin tutustumista

Harva voi sanoa tietäneensä syväriaiheestaan jo tarpeeksi ennen syvärien aloittamista. Eihän se ole edes tarkoitus, että kaikki tieto löytyy jo valmiiksi päästä, vaan yksi syventävän opinnäytetyön oppimistavoitteistahan on tieteellisen tiedon etsimisen ja kriittisen lukemisen oppiminen.

Minä en tiennyt aiheestani paljoakaan, kun aloitin syvärit. Olinhan tietysti eturauhassyövästä kuullut ja suurin piirtein tiesin, mistä on kyse, mutta molekylaarinen tietämykseni oli pyöreä nolla. Kuitenkin heti aluksi sain ohjaajaltani artikkeleja, joiden avulla pääsin aloittamaan aiheeseen tutustumisen.

Hyvin pian tutustuin mikro-RNAn, vasta-aineiden ja reptoriekspression ihmeelliseen, ja myös hyvin monimutkaiseen, maailmaan. Saamani artikkelit olivat vain lyhyt kurkistus oven raosta, ja olin sekä olen edelleen innokas työntämään tuota ovea enemmän auki. Erilaiset tietokannat tulevat tässä kohtaa korvaamattomiksi. Ovid Medline, Medic, PubMed, Google Scholar… Tietokantoja on runsaasti, joista kannattaa valita omat suosikkinsa.

Oikeanlaisten artikkelien löytäminen voi olla vaikeaa, sillä tietokannoissa on satoja tuhansia, jopa enemmänkin, artikkeleja, kirjallisuuskatsauksia, tapausselostuksia ja paljon muuta. Siksipä systemaattisen haun tekeminen on ensiarvoisen tärkeää. Ennen kuin huomaatkaan 200 000 hakutuloksesta onkin kutistunut siedettävä hieman alle 200 hakutuloksen joukko.

Tieteellisen tekstin lukeminenkin on täysin omanlaisensa kokemuksensa.

Lukutyylin oppiminen voi viedä jonkin verran aikaa, mutta onneksi kaikissa artikkeleissa on sama rakenne. Jos abstraktin perusteella huomaat, ettei artikkeli liity aiheeseesi, ei kannata tuhlata enempää aikaa koko artikkelin lukemiseen, koska et kuitenkaan tulisi sitä käyttämään taustatiedoissa.

Aluksi teksti voi vaikuttaa hankalalta ja monimutkaiselta, mutta kun on lukenut muutaman artikkelin, aiheen ydinkäsitteet ovat tulleet tutuiksi ja tyyliinkin on jo tottunut. Tieteellisen tekstin lukemiseen harjaantuu, kuten vaikkapa pyörällä ajoon. Aluksi meno on horjuvaa ja voi muutaman kerran kaatuakin, mutta kun sitkeästi jaksaa nousta ylös ja yrittää uudelleen, vähitellen alkaa sujua ja pian se tulee kuin luonnostaan. Vanha sanonta ’harjoitus tekee mestarin’ kuvaa myös tieteellisen artikkelin lukemista. Kuitenkin kokemuksen karttuessa oppii aina jotain uutta, kuten kuuluisa taidemaalari Vincent Van Gogh on sanonut: ”As practice makes perfect, I cannot but make progress; each drawing one makes, each study one paints, is a step forward.”

Aihetta käsittelevien artikkelien löytämisen lisäksi on tärkeää kyetä erotelemaan hyvät ja laadukkaat tutkimukset muista. Tässäkin harjoitus tekee mestarin. Kriittisen lukutavan oppiminen voi olla hieman vaikeampaa kuin tieteellisen tekstin lukeminen, mutta siihenkin tottuu, kun etsii tiettyjä piirteitä, jotka tekevät artikkelista joko laadukkaan tai vähemmän laadukkaan.

Tiedon etsimisessä ja omaksumisessa jokaisella on oma tyylinsä. Sitä ei voi löytää, ellei ole kokeillut useampaa ja etsinyt, mikä on itselle paras tapa. Joko sinä olet löytänyt omasi?

Kuvalähde: http://quoteaddicts.com/topic/practice-makes-perfect/

 

Susanna Haapanen, toisen vuosikurssin opiskelija, Tampereen yliopisto