7 vinkkiä ohjaajakollegalle

7 vinkkiä ohjaajakollegalle

Syväreiden ohjaus on mukavaa, mutta ei aina helppoa. Olen ohjannut syventäviä opintoja joitakin vuosia, ja sinä aikana on kertynyt monenlaisia kokemuksia ja ajatuksia. Hyvä ohjaajakollega, tässä joitain vinkkejä matkan varrelta.

 

1. Yritä asettautua syväritekijän asemaan.

Syventävät opinnot ovat vasta tutustumista tieteen tekoon ja tieteelliseen ajatteluun. Syväritekijä on vielä noviisi. Erityisesti jos syväritekijä on alkuvaiheen opiskelija, voit tehdä vaikka seuraavanlaisen ajatusleikin vertailuksi: Kuvittele, että sinun pitäisi nyt löytää ihan toiselta alalta itsellesi tutkimusprojekti, josta sinun täytyy myös kirjoittaa raportti tai tieteellinen julkaisu. Olkoon ala nyt vaikka taloustieteet, historia, geologia tms. Ensin sinun täytyy löytää itsellesi ohjaaja, päättää aihe, kirjoittaa tutkimussuunnitelma, miettiä mistä löydät taustakirjallisuuden, kerätä ja tutustua aineistoon, ja eikun vain kirjoittamaan. Veikaan että aika moni meistä kokeneista lääkäreistäkin olisi aika pihalla tällaisen uuden asian edessä. On myös hyvä muistaa, että syväritekijällä on todennäköisesti paljon muutakin elämää kuin syvärit.

2. Kuka hyötyy ja mitä?

Ihminen haluaa tehdä merkityksellisiä asioita. Kerro syväritekijälle millainen hänen työnsä merkitys ja hyöty on. Anna aiheita joille oikeasti on tarvetta.

3. Innosta ja innostu!

Tutkimus on ihanaa, ja syväreiden teko on parhaimmillaan ihanaa! Mielenkiintoinen aihe + innostava ilmapiiri = hyvä lopputulos.

4. Konkretiaa

Syväritekijä voi tarvita joskus hyvinkin konkreettista ohjausta. Mikä ja millainen on tutkimussuunnitelma? Millainen on tutkielman rakenne? Miten tehdään taulukko ja mitä siihen kirjoitetaan? Opiskelijalle voi antaa malliksi vanhoja tutkimussuunnitelmia ja tutkielmia. Hänen kanssaan voi yhdessä istua alas tekemään taulukkopohjaa.

5. Aikaa ja struktuuria

Syväritekijä toivoo aikaa. Säännölliset, ennalta sovitut palaverit ja deadlinet auttavat työskentelyssä. Meillä ohjaajilla on usein kiire, joskus ihan ymmärrettävästikin. Uskon että kiireestä huolimatta aikaa rauhalliselle keskustelulle kyllä löytyy. Jos tutkimuspalaverissa on syväritekijän lisäksi useita tutkijoita läsnä, on hyvä muistuttaa itseään syväritekijästä: miten tämä kaikki liittyy häneen, miten hän saisi tästä palaverista parhaimman mahdollisen hyödyn? Jos aikaa syväritekijälle ei löydy, on hyvä pohtia omaa työn ja ajan hallintaa.

6. Mitä kuuluu?

Syväritekijältä on hyvä välillä kysyä muitakin kuin vain syväreihin liittyviä kuulumisia. Tämä voi johtaa mukaviin, tärkeisiin, ehkä jopa käänteentekeviin keskusteluihin.

7. Jos homma tökkii

Jos syvärit eivät etene tai yhteistyö ei suju, palaa edelliseen kohtaan. Kuuntelun jalo taito on lopulta ehkä kuitenkin se tärkein taito myös syväreiden ohjaamisessa.

Erika Jääskeläinen, Oulun yliopisto