Ajankohtaiset

Korvatulehduksen hoidossa oikea diagnoosi tärkeää

Korvatulehdus on ikävä ja tavallinen vaiva erityisesti 624 kuukauden ikäisillä lapsilla. Noin 70 % lapsista on kaksivuotiaaksi mennessä sairastanut vähintään yhden korvatulehduksen. Päivitetty Käypä hoito ‑suositus välikorvatulehduksesta korostaa kivun hoidon merkitystä varsinkin taudin alkuvaiheessa.

Äkillisen välikorvatulehduksen oikeaan diagnoosiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten tautia hoidetaan. Juuri päivitetyn Käypä hoito ‑suosituksen tavoitteena on parantaa korvatulehduksen hoidon laatua ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä. Suositus ottaa kantaa erityisesti alle kouluikäisten lasten äkillisten välikorvatulehdusten hoitoon.

Kipu hoidetaan ensin

Korvatulehduksen hoidossa on ensisijaista tulehduksen aiheuttaman kivun tehokas hoito, todetaan Käypä hoito ‑suosituksessa.

– Jos kipua pystytään hoitamaan kotona, ei ole tarvetta lähteä yöaikaan lääkäriin pelkästään mikrobilääkityksen aloitusta varten, kertoo Käypä hoito ‑suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, professori Terho Heikkinen.

Pienen lapsen korvatulehdusta ei kuitenkaan voi luotettavasti diagnosoida pelkkien oireiden perusteella, vaan diagnoosiin tarvitaan lääkärin tekemä korvan tutkimus, jossa tärykalvo ja sen tilanne nähdään.

– Jos diagnoosi on varma ja äkillisen välikorvatulehduksen kriteerit täyttyvät, suositellaan yleensä mikrobilääkehoitoa, koska sen teho on nykyään hyvin osoitettu, kertoo Heikkinen.

Mikrobilääkehoitoa ei pidä aloittaa varmuuden vuoksi silloin, jos diagnoosi on epäselvä. Jos mikrobilääkitystä ei aloiteta, lapsi tulee tutkia uudelleen 2–3 päivän kuluttua, jollei hän ole selvästi paranemassa.

Käypä hoito ‑suosituksen mukaan korvien jälkitarkastuksen tarve tulee arvioida yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon lapsen ikä. Jälkitarkastuksia ei tarvita etenkään isommille lapsille, joilla ei epäillä kuulon alenemaa ja jotka ovat parantuneet oireettomiksi, suositus linjaa.

Korvatulehduksia voi ehkäistä

Kaikki keinot, joilla lasten sairastumista ylähengitystieinfektioon pystyttäisiin vähentämään, ehkäisisivät todennäköisesti myös korvatulehduksia.

– Influenssarokotuksella voidaan estää huomattava osa influenssan jälkitauteina syntyvistä korvatulehduksista, joten rokotetta suositellaan erityisesti pienimmille lapsille, Heikkinen korostaa.

Nyt päivitetyssä Käypä hoito ‑suosituksessa todetaan myös, että säännöllisesti viisi kertaa päivässä käytetyn ksylitolipurukumin ja -mikstuuran on osoitettu vähentävän välikorvatulehduksen ilmaantumista.

– Kitarisaleikkaus ei ole toistuvien välikorvatulehdusten ehkäisyssä rutiinimainen toimenpide, vaan sen tulee perustua jokaisen lapsen kohdalla erittäin huolelliseen yksilölliseen harkintaan, muistuttaa Heikkinen lopuksi.

Tutustu päivitettyyn Käypä hoito ‑suositukseen osoitteessa www.käypähoito.fi

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – Pään ja kaulan kirurgia ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä on laatinut Välikorvatulehdus (äkillinen) Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti.

————————————————————————————————

Käypä hoito ‑suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito ‑toimitus julkisella rahoituksella.