Sata vuotta sitten, kesällä 1917, elettiin Venäjän helmikuun vallankumouksen jälkeistä ja lokakuun vallankumousta edeltävää aikaa. Eurooppa oli keskellä ensimmäistä maailmansotaa. Espanjantauti riehui. Frederick Banting, joka kollegoidensa kanssa muutama vuosi myöhemmin ryhtyi hoitamaan diabetespotilaita insuliinilla, oli Kanadan joukkojen mukana maailmansodassa.
Penisilliinin antibioottinen vaikutus oli todettu jo 20 vuotta aiemmin ranskalaisen lääketieteen opiskelijan Duchesnen toimesta, mutta aineen lääketieteellisen käytön alkuun oli vielä vuosikymmenten matka. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim täytti 36 vuotta. Näyttöön perustuvasta lääketieteestä ei ollut aavistustakaan.
Duodecim-lehden sähköinen arkisto tarjoaa kiinnostavaa luettavaa. Seuran kokouksessa toukokuussa 1917 puhetta johti herra J.J.Karvonen. Herra Salo piti esitelmän pleura- ja keuhkohaavottumista sodassa Saksan ja Venäjän rintamalla. Toisena asiana oli Lääkintöhallitukselle annettava lausunto nautinto- ja ravintoaineiden tarkastusta koskevan komitean mietinnöstä. Lausunnon olivat valmistelleet herrat Manner, Hirvisalo ja Oker-Blom. Keskustelun jälkeen varsin kriittinen lausunto päätettiin toimittaa Lääkintöhallitukseen.
Sata vuotta myöhemmin, kesällä 2017, Suomi juhlii tasavuosisyntymäpäiviään. Poliittiset kriisit tulevat ja menevät, uudelleen ja uudelleen. Siinä sivussa maamme sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää pyritään uudistamaan (jälleen kerran, skeptikko voisi sanoa).
Duodecim on ollut aktiivisena toimijana mukana suomalaisessa terveydenhuollossa jo autonomian ajalta lähtien. Tärkeitä välineitä terveydenhuoltomme kehittämiseen ovat viimeisen 20 vuoden ajan olleet yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa laadittavat Käypä hoito -suositukset. Ne ovat hieno osoitus lääkäreiden ja myös muiden terveydenhuollon professioiden halusta toimia potilaidensa parhaaksi. Käypä hoito -suositukset tulevat tarjoamaan vahvan mutta samalla joustavan selkärangan laadukkaalle lääkärintyölle myös muuttuvissa sote-rakenteissa.
Jorma Komulainen
Vastaa