Suurin osa suomalaisista kuolee tarttumattomiin sairauksiin. Monet näistä sairauksista olisivat ehkäistävissä terveellisillä elintavoilla. Vaikka väestön terveys on parantunut viime vuosikymmeninä, sairauksien ehkäisyyn tulee kiinnittää entistä suurempaa huomiota, todetaan Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausumassa.
Tarttumattomien sairauksien neljä pääryhmää ovat valtimosairaudet, syöpäsairaudet, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet. Näitä sairauksia voidaan vähentää merkittävästi vaikuttamalla niiden riskitekijöihin kuten tupakointiin, epäterveelliseen ravintoon, liikunnan puutteeseen ja alkoholin käyttöön.
Useisiin tarttumattomiin sairauksiin sairastutaan iäkkäänä, mutta muutokset elimistössä alkavat jo paljon aiemmin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ehkäisevä työ tulisi siksi aloittaa mahdollisimman varhain.
Käytännössä terveydenhuollon toimijoiden ja lääketieteen mahdollisuudet vaikuttaa väestön hyvinvointiin ja terveyteen ovat rajalliset. Sen sijaan useat väestötason ratkaisut tuottavat enemmän terveyshyötyä kuin nykyaikaisen lääketieteen keinot. Lainsäädännöllä on keskeinen ohjaava rooli esimerkiksi tupakan ja alkoholin käytön sekä muiden haitallisten elintapojen vaikutusten vähentämisessä. Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy ovat myös tehokkain tapa hallita terveydenhuollon kustannuksia.
Suomi on sitoutunut tarttumattomien sairauksien ehkäisyyn
Suomi ja muut YK:n jäsenmaat ovat sitoutuneet Maailman terveysjärjestön tarttumattomien sairauksien ehkäisyä koskevaan toimintaohjelmaan. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia ovat laatineet konsensuslausuman, joka esittää suuren asiantuntijajoukon näkemyksen niistä keinoista, joilla WHO:n asettamat tavoitteet on mahdollista saavuttaa Suomessa.
Konsensuskokouksessa 28.4. esiteltävä konsensuslausuma korostaa voimakkaasti ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen merkitystä tarttumattomien sairauksien ehkäisyssä.
– Sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan painopisteen siirto sairauksien hoitamisesta niiden ehkäisyyn. Sote-uudistuksen myötä tämä muutos on mahdollinen, mutta sen toteutuminen täytyy varmistaa luomalla tarvittavat rakenteet, korostaa Konsensuskokouksen ohjausryhmän puheenjohtaja, professori Matti Uusitupa.
Konsensuslausuman pääsanoma on tiivistetty 12 suositukseksi tarvittavista toimenpiteistä tarttumattomien sairauksien vähentämiseksi. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa järjestelmällistä liikuntamahdollisuuksien lisäämistä, systemaattista ravitsemusohjausta, tehostettua tupakoinnin lopettamisen tukea ja terveysperusteista alkoholipolitiikkaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulee ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, ja lainsäädäntöä on jatkuvasti kehitettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi, korostetaan konsensuslausumassa.
Sairauksien ehkäisy vähentää eriarvoisuutta
Väestöryhmien väliset terveyserot ovat suurentuneet viime vuosina huolestuttavasti. Vakavat terveysongelmat ja ennenaikainen kuolleisuus kasautuvat pienituloisten ja vähän koulutettujen ryhmiin. Erot keskimääräisessä eliniässä väestöryhmien välillä ovat suurimmillaan jopa kymmenen vuotta.
– Eriarvoisuus ilmenee sosioekonomisten ryhmien välillä lähes kaikilla hyvinvoinnin ja terveyden ulottuvuuksilla, kuvailee Uusitupa. Erityisen huolestuttavaa on terveyserojen periytyminen seuraaviin sukupolviin, hän toteaa.
Ehkäisevään työhön panostaminen vähentää eriarvoisuutta ja kaventaa terveyseroja, todetaan konsensuslausumassa. Varhainen tuki on tehokkainta sikiöaikana, lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta myös iäkkäiden toimintakykyä voidaan kohentaa ja elämänlaatua parantaa ehkäisevällä työllä.
– Eri toimijoiden välistä yhteistyötä on vahvistettava ylisukupolvisen syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi, painottaa Uusitupa. Resurssien ohjaaminen eriarvoisuuden torjumiseen ja sairauksien ehkäisyyn tulee nähdä investointina, hän jatkaa.
Yhteistyöllä terveyttä ja hyvinvointia
Terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat monimuotoisten taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien seurauksena. Eriarvoisuuden vähentäminen edellyttääkin poikkihallinnollista yhteistyötä.
– Suurimmat mahdollisuudet ja uudet lähestymistavat sairauksien ehkäisyyn löytyvät eri toimialojen sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisestä yhteistyöstä, huomauttaa Uusitupa. Terveyseroja kaventavaa työtä tehdään usein projektimaisesti. Näissä erilaisissa hankkeissa luodut parhaat käytännöt tulee saada osaksi vakiintuneita sosiaali- ja terveysalan rakenteita.
Myös asiakaslähtöisen toimintatavan omaksuminen on keskeinen tekijä eriarvoisuuden vähentämisessä ja sairauksien ehkäisemisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistyminen tulevassa SOTE-uudistuksessa luo alan toimijoille mahdollisuuden siirtyä entistä kokonaisvaltaisempaan, asiakaskeskeisempään toimintamalliin, jossa ihminen nähdään kokonaisuutena, todetaan konsensuslausumassa.
– Terveyden edistämisen tulee olla osa kansalaisten arkea koko elämänkulun ajan, kiteyttää Uusitupa.
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on järjestänyt lääketieteen konsensuskokouksia Suomessa yhdessä Suomen Akatemian kanssa vuodesta 1992 lähtien. Konsensuskokoukset ovat avoimia ja julkisia tilaisuuksia, joissa arvioidaan lääketieteellisiä toimintatapoja kliiniseen kokemukseen ja tutkimusnäyttöön perustuen. Konsensuskokouksien pohjalta laadittavan konsensuslausuman tavoitteena on ohjata terveydenhuollon käytäntöjä ja tutkimusta.
Vuoden 2017 konsensuslausuma tarttumattomista sairauksista on tuotettu pääosin viidessä eri työpajassa, joihin osallistui noin 150 asiantuntijaa sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreilta, järjestöistä, ministeriöistä, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Konsensuslausuma esitellään Konsensuskokouksessa 28.4. klo 9.30–12.30. Tilaisuutta on mahdollista seurata suoratoistona tapahtuman verkkosivun kautta >>