Liikunta lihavuutta tärkeämpää aivoverenkiertohäiriön kannalta

Säännöllisesti liikuntaa ennen sairastumista harrastavat pärjäävät muita paremmin aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Liikunta on tässä mielessä parempi ennustekijä kuin lihavuus, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa.

Tulosten perusteella kolmesti viikossa liikuntaa harrastavat pärjäsivät arkiaskareissaan muita potilaita paremmin sekä ennen sairastumista että sen jälkeen. Sen sijaan painoindeksi, jolla mitataan lihavuutta, ei vaikuttanut potilaan pärjäämiseen.

Havainnot perustuvat 18 000:n tutkimuksen alussa yli 50-vuotiaan terveen yhdysvaltalaisen kaksitoistavuotiseen seurantaan. Seurannan aikana potilailta kyseltiin kahden vuoden välein fyysisestä aktiivisuudesta sekä arkiaskareista, kuten pukeutumisesta, sängystä nousemisesta ja raha-asioiden hoitamisesta. Seurannan aikana 1 900 osallistujaa sairastui aivoverenkiertohäiriöön ja heistä 500 menehtyi.

Tulokset ovat mielenkiintoisia, mutta ne viittaavat toisaalta myös siihen, ettei liikunnallinen aktiivisuus välttämättä suojaa aivoverenkiertohäiriön aiheuttamilta vaurioilta. Fyysisesti aktiiviset pärjäävät arkitoimissaan paremmin jo ennen sairastumista ja sama ero muihin näkyy sairastumisen jälkeen. Liikunta joka tapauksessa pienentää riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja niille altistaviin sairauksiin, aiemmista tutkimuksista tiedetään.

Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.

Suomessa joka vuosi noin 24 000 potilasta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Näistä noin 17 000 on aivoinfarkteja. Neljäsosa sairastuneista on työikäisiä.

Uutispalvelu Duodecim

(Neurology 2017;DOI:10.1212/WNL.0000000000003888)

http://www.neurology.org/content/early/2017/04/05/WNL.0000000000003888.short