Terveys on kaikissa politiikoissa

Terveys kaikissa politiikoissa (Health in all policies) on viime vuosina paljon käytetty slogan. Sillä yritetään korostaa uudenlaista ajattelua, jonka mukaan terveysnäkökohdat tulisi aina huomioida poliittisessa päätöksenteossa.

Ajatus uutuudesta on sikäli hauska, että jo 1990-luvun alussa Whitehead ja Dahlgren kirjoittivat Lancetissa terveyden determinanteista ja epätasa-arvosta. Perustavanlaatuinen ajatus esitetään yleensä kuvana.

Kuvasta näkyy hienosti, miten ihmisen ja väestön, siis yksilön ja yhteisön, terveys ja toimintakyky ovat monimuuttujaisen kokonaisuuden tulos: siihen vaikuttavat kyllä ilman muuta geneettinen ja sosiaalinen perimä kuin myös pieneltä osaltaan terveyspalvelujärjestelmä (arviolta ehkä 10-20 prosenttia). Sitten on iso joukko muita tekijöitä, joihin vaikutetaan poliittisilla päätöksillä. Tätä kokonaisuutta valotetaan globaalisti erinomaisella tavalla ja moderneja menetelmiä käyttäen vastikään edesmenneen Hans Roslingin perustamilla www.gapminder.org sivulla.

Meidän yhteiset poliittiset päätöksemme voivat olla joko terveyttä ja terveellisiä valintoja tukevia tai ei-niin-tukevia. Hyviä esimerkkejä ovat tupakkapolitiikka ja rokotuspolitiikka. Muita ovat vaikkapa oikeus yhtäläiseen ja tasa-arvoiseen päivähoitoon sekä peruskoulutukseen.

Valitsemamme poliitikot tekevät näitä päätöksiä. Uuden maakuntalainsäädännön mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuu on jätetty pienimpiin yksiköihin, kuntiin, ikään kuin alimmalle poliittiselle tasolle, toki myös lähimmälle. Valtakunnan politiikassa tehdään silti kaiken aikaa väestön terveyteen vaikuttavia päätöksiä.

Päätöksissä alkoholiverotuksesta tulevat kauniisti näkyviin toisaalta elinkeinopoliittinen paine ja toisaalta terveysnäkökohdat. Alemman alkoholiveron ja laajennetun aukioloajan, siis myyntiajan, lobbaajia löytyy siksi kotimaastakin toisin kuin tupakkaveron ja tupakkalainsäädännön tiukennuksia vastustavia lobbareita. Tupakkalainsäädäntöä onkin menestyksellisesti kiristetty viime vuosina, luodaan olosuhteet ja painetta tukemaan terveyttä edistäviä valintoja.

Alkoholilainsäädäntöä sen sijaan uhkaa löysennys, jonka vaikutukset terveyteen näyttävät kiistattoman uhkaavilta. Terveys saattaa olla mukana yhtenä päätöksenteon kriteerinä, mutta väestön terveyttä ei alkoholipolitiikan löysennyksellä kyllä tueta. Korjaavan terveydenhuoltojärjestelmän työllisyyttä sen sijaan kyllä varmistetaan.

Kun alkoholinkäytössä yhteys terveyteen on useimmiten annoskysymys, on helppo sälyttää valintavastuu yksilölle, vaikka yhteisönä katsoen tiukempi sääntely tuottaisi enemmän terveyttä. Yhteisön näkökulma häviääkin helposti koetulle yksilönvapauden näkökulmalle.

Selvää terveyshyötyä saataisiin tukemalla kuudenlaisia valintoja: että ihmiset eivät juo liikaa alkoholia, tupakoi tai syö epäterveellisesti, liikkuvat ja nukkuvat tarpeeksi sekä kuuluvat yhteisöön, eivät ole yksinäisiä. Siis ihan niitä yksinkertaisia perusjuttuja, moneen kertaan toistettuja, tiedettyjä ja osoitettuja. Eräs työkaveri neuvola-, kouluterveydenhuolto- ja opiskeluterveydenhuoltoajalta totesikin, että näiden markkinointi on perin hankalaa, kun on asia on niin tuttua, ei mitään uutta ja säväyttävää!

Minna Kaila


Duodecim ja Suomen Akatemia järjestävät 28.4.2017 konsensuskokouksen tarttumattomien sairauksien ehkäisemisestä. Konsensuskokouksessa esiteltävässä lausumassa on kiinnitetty erityisesti huomiota tarttumattomien sairauksien elintapatekijöihin: tupakointiin, epäterveelliseen ravintoon, liikunnan puutteeseen ja haitalliseen alkoholin käyttöön. Lue lisää >>

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *