Psyykkiset puolustusmekanismit suojaavat ahdistukselta, mutta voivat johtaa harhaan

Ihmismieli suojautuu kohdatessaan yllättäviä tilanteita ja ristiriitoja. Psyykkiset puolustusmekanismit vähentävät stressiä ja turvaavat toimintakyvyn kriiseissä. Joskus mielen suojakeinot toimivat kuitenkin itseään vastaan.

Erilaisten sisäisten ristiriitojen ratkaisu on huomaamaton osa tasapainoisen psyyken toimintaa. Mielen puolustusmekanismit toimivat pääosin tiedostamattomasti osana yksilön persoonallisuutta, ja niillä on psykologisesti ymmärrettävä tehtävä.

Osa mielen suojaamiseen käytetyistä keinoista palvelee tarkoitustaan ja edistää sopeutumista ympäröiviin oloihin. Ne tuottavat tunnetta hallinnasta aiheuttamatta epätoivottuja seurauksia. Mutta puolustusmekanismi on haitallinen, jos se vääristää todellisuutta tai heikentää mielenterveyttä.

– Kaikki, myös psyykkisesti kypsät ja terveet, käyttävät erilaisia puolustusmekanismeja läpi elämänsä, toteaa psykologi Johanna Stenberg. Nykykäsitysten mukaan ihmisellä tulee ollakin psyykkisiä keinoja, joiden avulla hän ylläpitää riittävän myönteistä käsitystä itsestään ja tukee hyvinvointiaan.

Juuri ilmestyneessä En se minä ollut – itsen suojaamisen ja harhauttamisen perusteet -teoksessa Johanna Stenberg ja Jan-Henry Stenberg kuvaavat tarkemmin psyykkisiä puolustusmekanismeja ja niiden kehittymistä ja merkitystä.

– Pyrimme tarkastelemaan kirjassa mielen puolustuskeinoja kokonaisvaltaisesti ja tieteidenvälisesti eri näkökulmista, konkreettista ja arkista kokemusta unohtamatta, Johanna Stenberg kuvailee.

Psyykkinen puolustusjärjestelmä suojaa yksilöä ja yhteisöä

Ihmisellä on taipumus löytää asioille merkityksiä. Elämäntapahtumista muodostetaan erilaisia tarinoita, joiden henkilöhahmot saavat erilaisia rooleja. Jostakusta tehdään uhri, toisesta syyllinen, joku on sankari, joku pelastettava.

Tasapainon tunteen kannalta on tärkeää kyetä ylläpitämään riittävän eheää ja yhtenäistä käsitystä omasta elämäntarinasta ja suojata sitä säröiltä. Voimme paremmin, jos kykenemme näkemään itsemme tarinoissamme riittävän myönteisessä valossa. Erilaiset vaikeat tilanteet koettelevat tätä sisäisen kokemuksen yhtenäisyyttä.

– Myös eheä ja kypsä psyyke voi tilapäisesti tukeutua todellisuutta sumentaviin selityksiin, eli alkeellisiin puolustusmekanismeihin, suojautuessaan joltakin erityisen hankalalta ja vaikealta tapahtumalta. On asioita, jotka ovat kelle tahansa liian vaikeita kestää, korostaa kirjan toinen kirjoittaja Jan-Henry Stenberg.

– Tavoitteemme oli kirjaa kirjoittaessa auttaa lukijaa näkemään omassa ja muiden käyttäytymisessä mielekkyyttä silloinkin, kun sitä ei ensikatsomalta näyttäisi olevan, Stenberg jatkaa.

Kirjan kirjoittajien rohkaiseva viesti on, että kyky käsitellä vaikeuksia on taito, jota voi harjoitella. Sen seurauksena tarve suojautua sumuttamalla itseä tai muita vähenee. Tällä taas on myönteisiä seurauksia omalle psyykkiselle hyvinvoinnille, sosiaalisille suhteille ja koko elämälle.

Katso kirjan esittelyvideo»

Tutustu kirjaan » 

 

Kirjan tiedot:

En se minä ollut – itsen suojaamisen ja harhauttamisen perusteet
Johanna Stenberg ja Jan-Henry Stenberg
Kustannus Oy Duodecim, 1.painos 2016, 214 sivua, nidottu
ISBN 978-951-656-540-1
E-kirja ISBN 978-951-656-660-6

 Johanna Stenberg ja Jan-Henry Stenberg esiintyvät 17.11. klo 17 Kustannus Oy Duodecimin, Lapinlahden Lähteen ja Pro Lapinlahti ry:n yhteistyössä järjestämässä keskustelutilaisuudessa ihmisen mielen puolustusmekanismeista. Tilaisuus järjestetään mielen hyvinvoinnin keskuksessa Lapinlahden Lähteellä Helsingissä, ja mukana keskustelemassa ovat psykologi, ylemmän erityistason kognitiivinen psykoterapeutti Katja Myllyviita ja evoluutiobiologian dosentti, tohtori Markus J. Rantala.