Pitkittynyt epileptinen kohtaus on hengenvaarallinen hätätilanne, joka vaatii välitöntä hoitoa. Juuri päivitetyssä Käypä Hoito -suosituksessa todetaan, että yli 5 minuuttia kestänyttä pitkittynyttä epileptistä kohtausta on hoidettava kuten uhkaavaa status epilepticusta.
Mahdollisimman tehokkaalla varhaisella hoidolla on mahdollista vaikuttaa potilaan ennusteeseen. Kuolleisuus ja vammautumisen riski suurenevat, kun epileptinen kohtaus on kestänyt yli 30 minuuttia. Status epilepticuksen ilmaantuvuutta voidaan vähentää epilepsian tehokkaalla hoidolla.
Suosituksessa esitellään uutena käsitteenä erittäin vaikeahoitoinen eli superrefraktorinen status epilepticus.
Suosituksen mukaan pitkittyneen epileptisen kohtauksen ensiapulääkkeenä voidaan käyttää ennen suoniyhteyden avaamista suun limakalvojen kautta imeytyvää (bukkaalista) midatsolaamia tai peräsuoleen annosteltavaa diatsepaamia. Ensihoidossa voidaan käyttää myös nenän limakalvoille annosteltavaa suonensisäiseen käyttöön tarkoitettua midatsolaamia. Itsestään ohimeneviä kohtauksia ei tule hoitaa ensiapulääkkein.
Suonensisäinen loratsepaami tai diatsepaami soveltuvat edelleen ensivaiheen lääkehoidoksi. Toisen vaiheen lääkevaihtoehtoja ovat fosfenytoiini, levetirasetaami, valproaatti, lakosamidi ja lapsilla fenobarbitaali.
Suosituksen mukaan ensivaiheen ja toisen vaiheen lääkehoitoon vastaamattoman status epilepticuksen arvioinnissa ja hoidossa on hyötyä EEG-tutkimuksesta. Pitkittyneen kohtauksen etiologia on selvitettävä. Tehokas hoito kolmanteen vaiheeseen on riittävän syvä anestesia ja EEG-monitoroinnin käyttäminen yksikössä, jossa verenkierron seuranta ja ventilaattorihoito ovat mahdollisia (teho- tai valvontaosasto).
Lue päivitetty Käypä hoito -suositus Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus) >>